Viisi
väitettä ja vastaväitettä
keskustatunnelista
Väite
1:
Keskustatunneli
mahdollistaa keskustan rauhoittamisen kevyelle ja joukkoliikenteelle,
vapauttaisi enemmän tilaa kaupungilla muuhun käyttöön,
saadaan autot pois katukuvasta, ydinkeskustoja on kyetty muuttamaan
kävelykaduiksi kun liikenteelle on vaihtoehtoinen reitti.
Vastaväite:
Tunneli
ei vapauta tilaa henkilöautoilta muuhun käyttöön.
Kävelykeskustasta on jo tehty päätökset, niihin
ei tarvittu keskustatunnelia. Keskustatunneli on yli 300 miljoonaa euroa
maksava investointi henkilöautoliikenteeseen. Sen tarkoituksena
on helpottaa keskustan läpiajoliikennettä ja ajoa keskustan
pysäköintilaitoksiin. Helsingin kantakaupunkiin on rakenteilla
tai suunnitteilla lähes 6000 uutta pysäköintipaikkaa
eli niiden määrä on reilusti kaksinkertaistumassa vuoteen
2010 mennessä. Katso myös seuraava vastaväite.
Väite
2:
Keskustatunneli
vähentäisi ruuhkia, helpottaisi kaikkien elämää,
matka-aikojen lyhentyminen säästäisi rahaa ja parantaisi
yleistä viihtyvyyttä. Euroopassa kaupungin ali menevät
tunnelit on jo arkipäivää ja ne myös toimivat.
Vastaväite:
Keskustatunneli
ei poista ruuhkia. Ruuhkat eivät ole koskaan vähentyneet minkään
tiehankkeen toteutuksesta. Päinvastoin. Uusi tiekapasiteetti tuottaa
enemmän liikennettä. Liikenteen määrän kasvu
kestää muutamia kuukausia, ehkä vuoden. Sen aikaa näyttää
uudella tiellä siltä, kuin se olisi ruuhkaton. Mutta liikenteen
määrä kasvaa, kunnes liikenne taas ruuhkautuu, eikä
sen määrä enää voi kasvaa. Tämä on
nähty jo kaikkialla Helsingin seudun pääteillä niitä
levennettäessä tai uusia rakennettaessa. Myös viranomaisten
omat ennusteet osoittavat samaa. Tukholman esimerkki osoitti että
tunnelin eivät ole olleet ratkaisu liikenneongelmiin. vasta ruuhkamaksut
ovat todella vähentäneet liikennettä. Mitä järkeä
on ensin rakentaa kalliit tunnelit ja vasta sitten, kun huomataan ettei
se auttanutkaan, ottaa käyttöön ruuhkamaksut.
Väite
3:
Keskustatunneli
mahdollistaa pakokaasujen suodattamisen ennen maanpinnalle päästöä,
saadaan päästöt pois kaupungin keskustasta, vähentää
merkittävästi ilmansaasteita ja parantaa keskustan ilmanlaatua.
Vastaväite:
Keskustatunneli
ei paranna keskustan ilman laatua, kun keskustan läpi ajava automäärä
lisääntyy noin 20-30 000 autolla vuorokaudessa. Niiden pakokaasut
eivät jää maan alle, vaan ne puhalletaan tuuletus-kanavista
maan päälle. Pakokaasujen ja pienhiukkasten rasitusvaikutus
muuttuu paikallisesti, mutta kokonaismäärä kasvaa lisääntyvän
liikenteen myötä.
Väite
4:
Keskustatunneli
parantaa julkisen liikenteen edellytyksiä. Suurin hyöty tulee
keskusta-alueella bussilla tai kävellen liikkuville. Jos yksityisautot
siirretään maan alle, jää julkisille tilaa liikkua
aikataulujensa mukaan.
Vastaväite:
Keskustatunneli
tulee järjettömän kalliiksi. Pääkaupunkiseudulta
puuttuvat kaikki päätökset uusista raideliikenneinvestoinneista,
kuten raideyhteyksistä Etelä-Espooseen ja lentoasemalle sekä
poikittaisliikennettä palvelevasta Raide-Jokerista. Helsingin liikennejärjestelmä
on taitekohdassa: valinta tehdään henkilöautoja tai joukkoliikennettä
suosivan politiikan välillä. Kenkää keskustatunnelille
-liike haluaa liikenne-rahat joukkoliikenteeseen ja kävelykeskustan
toteuttamiseen.
Väite
5:
On
oikein että henkilöautoilun edellytyksiä parannetaan.
On mukavampaa matkustaa omassa autossa omissa oloissa kuin hitaassa,
märässä, tunkkaisessa bussissa, joka pysähtelee
koko ajan. Autoilijoilta kerätään kuitenkin suuria määriä
veroja, joista suurin osa menee muuhun kuin tieverkkojen parantamiseen
tai muuhun autoilua edistävään käyttöön.
Autot, jotka nyt joutuvat pysähtymään korttelin välein
liikennevaloihin, pääsisivät sujuvasti ajamaan keskustan
itäpuolelta länsipuolelle tai toisinpäin.
Vastaväite:
Helsingin
liikennejärjestelmä on taitekohdassa: valinta tehdään
henkilöautoja tai joukkoliikennettä suosivan politiikan välillä.
Liikkuminen on perusoikeus ja on oikeudenmukaista, että Helsingin
liikennejärjestelmä rakennetaan joukkoliikenteen varaan, jota
voivat käyttää kaikki. Joukkoliikenteen palvelutasoon
tulee panostaa paljon nykyistä enemmän.
|
Mikä
keskustatunneli?
Helsingin
kaupunginhallituksen enemmistö päätti 20.3.2006 laatia
asemakaavan, joka mahdollistaa keskustatunnelin rakentamisen, joka olisi
Helsingin keskustan alittava liikennetunneli Länsiväylän
itäpäästä Sörnäisten rantaan joko Haapaniemenkadulle
(pituus 3,4 km) tai Vilhonvuorenkadulle (pituus 4,3 km).
Tunneli
yhtyisi katuverkkoon Kampissa, Töölönlahdella ja Siltavuorenrannassa.
Siihen tehtäisiin liittymät myös keskustan huoltotunneliin,
Sanomatalon huoltoon, Forumin, Kampin ja Elielin ja suunnitellun Mannerheimintien
pysäköintilaitoksiin.
Tunnelin
hinnaksi on arvioitu 274-328 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa
tai liittymiä huoltotunneliin ja pysäköintilaitoksiin.
Miten tunneli vaikuttaa?
* lisää
yksityisautoliikennettä keskustaan ja läpikulkuliikennettä
* lisää yksityisautojen pysäköintiä keskustassa
* vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta
* lisää kasvihuonekaasupäästöjä
* lisää eriarvoisuutta liikenteessä
Miksi
keskustatunnelia
ei pidä rakentaa?
Mikä
liikenteessä mättää?
Ruuhkat
ovat pääkaupunkiseudun liikenteen suuri ongelma. Ratkaisu on
yksityisautoilun vähentäminen. Kaupunki ei voi enää
sopeutua kohtuuttomiin kasvaneeseen yksityisautoiluun rakentamalla lisää
teitä ja pysäköintipaikkoja.
Keskustatunneli maksaa
Keskustatunneli
maksaa 333 miljoonaa euroa + vuotuiset ylläpitokustannukset. Summa
on valtava ja se heikentää kaupungin mahdollisuuksia investoida
muihin palveluihin.
Ilmastoa suojeltava
Ilmaston
kannalta autoilun suosiminen ei ole kestävä ratkaisu. Helsingin
kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes on peräisin
liikenteestä. On haettava vaihtoehtoja päästöjä
lisäävälle keskustatunnelille.
Henkilöautoilu vie tilaa
Henkilöautojen
tilantarve on 20 kertaa suurempi henkeä kohden kuin joukkoliikenteen
tilantarve. Henkilöautoilu vaatii ihmishenkiä
Keskustatunneli
tukee henkilöautokulttuuria, jonka liikenneonnettomuudet ja saasteet
aiheuttavat suuren määrä kuolleita.
Tulevaisuuden
liikenteeseen
Kaupunkien
tulevaisuuden liikenne painottuu julkisen liikenteen, pyöräilyn
ja jalankulun suosimiseen. Yksityisautoilua rajoitetaan esimerkiksi tietulleilla,
kuten on menestyksellisesti tehty Tukholmassa ja Lontoossa.
Kestävään liikenteeseen
Helsingin
on toimittava kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kestävän
kehityksen toimintaohjelman mukaisesti. Ohjelmassa todetaan: "Helsinki
pyrkii omalta osaltaan henkilöautosidonnaisuuden ja moottoriajoneuvoliikenteen
määrän vähentämiseen sekä joukkoliikenteen
osuuden lisäämiseen."
|