0
English

Mikä keskustatunneli?

Viisi väitettä ja vastaväitettä
keskustatunnelista

Väite 1:
Keskustatunneli mahdollistaa keskustan rauhoittamisen kevyelle ja joukkoliikenteelle, vapauttaisi enemmän tilaa kaupungilla muuhun käyttöön, saadaan autot pois katukuvasta, ydinkeskustoja on kyetty muuttamaan kävelykaduiksi kun liikenteelle on vaihtoehtoinen reitti.

Vastaväite:
Tunneli ei vapauta tilaa henkilöautoilta muuhun käyttöön. Kävelykeskustasta on jo tehty päätökset, niihin ei tarvittu keskustatunnelia. Keskustatunneli on yli 300 miljoonaa euroa maksava investointi henkilöautoliikenteeseen. Sen tarkoituksena on helpottaa keskustan läpiajoliikennettä ja ajoa keskustan pysäköintilaitoksiin. Helsingin kantakaupunkiin on rakenteilla tai suunnitteilla lähes 6000 uutta pysäköintipaikkaa eli niiden määrä on reilusti kaksinkertaistumassa vuoteen 2010 mennessä. Katso myös seuraava vastaväite.

Väite 2:
Keskustatunneli vähentäisi ruuhkia, helpottaisi kaikkien elämää, matka-aikojen lyhentyminen säästäisi rahaa ja parantaisi yleistä viihtyvyyttä. Euroopassa kaupungin ali menevät tunnelit on jo arkipäivää ja ne myös toimivat.

Vastaväite:
Keskustatunneli ei poista ruuhkia. Ruuhkat eivät ole koskaan vähentyneet minkään tiehankkeen toteutuksesta. Päinvastoin. Uusi tiekapasiteetti tuottaa enemmän liikennettä. Liikenteen määrän kasvu kestää muutamia kuukausia, ehkä vuoden. Sen aikaa näyttää uudella tiellä siltä, kuin se olisi ruuhkaton. Mutta liikenteen määrä kasvaa, kunnes liikenne taas ruuhkautuu, eikä sen määrä enää voi kasvaa. Tämä on nähty jo kaikkialla Helsingin seudun pääteillä niitä levennettäessä tai uusia rakennettaessa. Myös viranomaisten omat ennusteet osoittavat samaa. Tukholman esimerkki osoitti että tunnelin eivät ole olleet ratkaisu liikenneongelmiin. vasta ruuhkamaksut ovat todella vähentäneet liikennettä. Mitä järkeä on ensin rakentaa kalliit tunnelit ja vasta sitten, kun huomataan ettei se auttanutkaan, ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Väite 3:
Keskustatunneli mahdollistaa pakokaasujen suodattamisen ennen maanpinnalle päästöä, saadaan päästöt pois kaupungin keskustasta, vähentää merkittävästi ilmansaasteita ja parantaa keskustan ilmanlaatua.

Vastaväite:
Keskustatunneli ei paranna keskustan ilman laatua, kun keskustan läpi ajava automäärä lisääntyy noin 20-30 000 autolla vuorokaudessa. Niiden pakokaasut eivät jää maan alle, vaan ne puhalletaan tuuletus-kanavista maan päälle. Pakokaasujen ja pienhiukkasten rasitusvaikutus muuttuu paikallisesti, mutta kokonaismäärä kasvaa lisääntyvän liikenteen myötä.

Väite 4:
Keskustatunneli parantaa julkisen liikenteen edellytyksiä. Suurin hyöty tulee keskusta-alueella bussilla tai kävellen liikkuville. Jos yksityisautot siirretään maan alle, jää julkisille tilaa liikkua aikataulujensa mukaan.

Vastaväite:
Keskustatunneli tulee järjettömän kalliiksi. Pääkaupunkiseudulta puuttuvat kaikki päätökset uusista raideliikenneinvestoinneista, kuten raideyhteyksistä Etelä-Espooseen ja lentoasemalle sekä poikittaisliikennettä palvelevasta Raide-Jokerista. Helsingin liikennejärjestelmä on taitekohdassa: valinta tehdään henkilöautoja tai joukkoliikennettä suosivan politiikan välillä. Kenkää keskustatunnelille -liike haluaa liikenne-rahat joukkoliikenteeseen ja kävelykeskustan toteuttamiseen.

Väite 5:
On oikein että henkilöautoilun edellytyksiä parannetaan. On mukavampaa matkustaa omassa autossa omissa oloissa kuin hitaassa, märässä, tunkkaisessa bussissa, joka pysähtelee koko ajan. Autoilijoilta kerätään kuitenkin suuria määriä veroja, joista suurin osa menee muuhun kuin tieverkkojen parantamiseen tai muuhun autoilua edistävään käyttöön. Autot, jotka nyt joutuvat pysähtymään korttelin välein liikennevaloihin, pääsisivät sujuvasti ajamaan keskustan itäpuolelta länsipuolelle tai toisinpäin.

Vastaväite:
Helsingin liikennejärjestelmä on taitekohdassa: valinta tehdään henkilöautoja tai joukkoliikennettä suosivan politiikan välillä. Liikkuminen on perusoikeus ja on oikeudenmukaista, että Helsingin liikennejärjestelmä rakennetaan joukkoliikenteen varaan, jota voivat käyttää kaikki. Joukkoliikenteen palvelutasoon tulee panostaa paljon nykyistä enemmän.

Mikä keskustatunneli?

Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö päätti 20.3.2006 laatia asemakaavan, joka mahdollistaa keskustatunnelin rakentamisen, joka olisi Helsingin keskustan alittava liikennetunneli Länsiväylän itäpäästä Sörnäisten rantaan joko Haapaniemenkadulle (pituus 3,4 km) tai Vilhonvuorenkadulle (pituus 4,3 km).

Tunneli yhtyisi katuverkkoon Kampissa, Töölönlahdella ja Siltavuorenrannassa. Siihen tehtäisiin liittymät myös keskustan huoltotunneliin, Sanomatalon huoltoon, Forumin, Kampin ja Elielin ja suunnitellun Mannerheimintien pysäköintilaitoksiin.

Tunnelin hinnaksi on arvioitu 274-328 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa tai liittymiä huoltotunneliin ja pysäköintilaitoksiin.

Miten tunneli vaikuttaa?

* lisää yksityisautoliikennettä keskustaan ja läpikulkuliikennettä
* lisää yksityisautojen pysäköintiä keskustassa
* vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta
* lisää kasvihuonekaasupäästöjä
* lisää eriarvoisuutta liikenteessä

 

Miksi keskustatunnelia
ei pidä rakentaa?


Mikä liikenteessä mättää?

Ruuhkat ovat pääkaupunkiseudun liikenteen suuri ongelma. Ratkaisu on yksityisautoilun vähentäminen. Kaupunki ei voi enää sopeutua kohtuuttomiin kasvaneeseen yksityisautoiluun rakentamalla lisää teitä ja pysäköintipaikkoja.


Keskustatunneli maksaa

Keskustatunneli maksaa 333 miljoonaa euroa + vuotuiset ylläpitokustannukset. Summa on valtava ja se heikentää kaupungin mahdollisuuksia investoida muihin palveluihin.
Ilmastoa suojeltava

Ilmaston kannalta autoilun suosiminen ei ole kestävä ratkaisu. Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä noin viidennes on peräisin liikenteestä. On haettava vaihtoehtoja päästöjä lisäävälle keskustatunnelille.
Henkilöautoilu vie tilaa

Henkilöautojen tilantarve on 20 kertaa suurempi henkeä kohden kuin joukkoliikenteen tilantarve. Henkilöautoilu vaatii ihmishenkiä

Keskustatunneli tukee henkilöautokulttuuria, jonka liikenneonnettomuudet ja saasteet aiheuttavat suuren määrä kuolleita.


Tulevaisuuden liikenteeseen

Kaupunkien tulevaisuuden liikenne painottuu julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun suosimiseen. Yksityisautoilua rajoitetaan esimerkiksi tietulleilla, kuten on menestyksellisesti tehty Tukholmassa ja Lontoossa.
Kestävään liikenteeseen

Helsingin on toimittava kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti. Ohjelmassa todetaan: "Helsinki pyrkii omalta osaltaan henkilöautosidonnaisuuden ja moottoriajoneuvoliikenteen määrän vähentämiseen sekä joukkoliikenteen osuuden lisäämiseen."